Aino Laine, Museovirasto

Hyvää hoitoa valtion kohteessa – kiinteistöpäällikön havaintoja

Kiinteistöpäällikkö Pasi Mätäsniemi työskentelee Senaatti-kiinteistöissä vastuullaan parikymmentä valtion kiinteistöä Helsingin keskusta-alueella. Mätäsniemen työajasta valtaosa kuluu valtionneuvoston edustuskiinteistöjen parissa; niistä yksi on Snellmaninkadulla sijaitseva Säätytalo.

Säätytalo on valtioneuvoston kanslian käytössä ja siellä pidetään paljon kokouksia, seminaareja ja muita tilaisuuksia. Talon alakerrassa toimii iso edustuskeittiö. Säätytalon tilaisuuksissa vierailee vuosittain lähes 40 000 henkeä. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde on suojeltu asetuksella valtion omistamien rakennusten suojelusta (480/85) ja se on kiistämättä yksi yhteiskuntamme monumentteja. Talossa tehtiin laaja ja perusteellinen korjaus-, muutos- ja restaurointityö 1990-luvun taitteessa. Säätytalon hoidon ja käytön periaatteeksi on sovittu, että se on valtion virastojen ja laitosten jatkuvassa käytössä, eikä sitä suljeta korjaustöiden vuoksi. Taloa ylläpidetään huoltokorjauksilla isompaan peruskorjaukseen ryhtymättä. Arvostetun edustustilan näköpiirissä ei ole käytön muutosta. Vaikka kohde on uniikki, sen hoidon ja ylläpidon organisaatiosta löytyy hyviä perusperiaatteita kaikkiin kiinteistöihin sovellettaviksi.

Yhteistyö – kiinteistönhoidon onnistumisen ydin

Kiinteistöpäällikön keskeisimmät kumppanit ovat huoltoyhtiön asiakkuuspäällikkö ja palveluesimies. Heidän kanssaan keskustellaan päivittäin. Päivittäisiä ja viikoittaisia huoltotoimenpiteitä toteutetaantalon huolto-ohjelman mukaisesti. Akuutit huoltotarpeet liittyvät esimerkiksi kovassa käytössä olevaan keittiöön, jossa valmistetaan ruokia useisiin valtionhallinnon toimipisteisiin. Muun muassa kylmälaitteiden kanssa on jatkuvasti tekemistä.

Säätytalon kiinteistönhoidon palavereita pidetään kahden kuukauden välein. Koska moni kiinteistöhoidon tehtävä on ulkoistettu, on onnistuneen hoidon avainasemassa yhteydenpito ja keskustelu kaikkien kiinteistön toimijoiden kesken. Palavereihin osallistuu käyttäjän edustajia valtioneuvoston kansliasta, Säätytalon emäntä, siivousyrityksen edustaja, vahtimestareiden edustaja, huoltoyhtiön edustaja ja lVi-suunnittelija. Palavereiden asialistalla on yleensä seuraavaa: käydään läpi talon käyttöpäiväkirja edellisen kokouksen jälkeiseltä ajalta ja katsotaan mitä palvelupyyntöjä on saatu, keskustellaan ajankohtaiset asiat siivouksesta, ymparistöasioista sisältäen energiankulutuksen ja jätehuollon, ulkoalueiden hoidosta ja muutoksista henkilöstössä. lisäksi sovitaan pienien ja isompien korjausten aikataulusta, käydään läpi ajankohtaisia työturvallisuusasioita ja tiedotettavia asioita talon käyttäjille.

Yhteen Säätytalon saleista on toteutettu ajanmukainen kokouskalustus ja -varustelu. käyttötarpeiden aikanaan muuttuessa se voidaan poistaa jättämättä jälkiä vanhaan interiööriin. eri maista tulleet 15–25-vuotiaat nuoret keskustelivat kuuden eri maan ministerin kanssa ja toivat omista maistaan nuorten terveiset hallintoministerikokoukselle Youth Dialogue -tilaisuudessa Säätytalolla 27.10.2015. Kuva: Hans Koistinen, Valtioneuvoston kanslia.

Säätytalon kiinteistönhoidosta ja käytöstä on sovittu Senaatti-kiinteistöjen ja valtioneuvoston kanslian välisessä vuokrasopimuksessa. Hoidon ja ylläpidon laajuus on sidoksissa talosta saatavaan vuokraan ja se pitäisi pyrkiä sovittamaan tasapainoon talon tarpeiden kanssa. Budjetin kanssa on haasteita, koska ylläpitobudjetista rahoitetaan kaikki korjaukset, konservointityöt mukaan lukien.

Talo-ohje on tiivistelmä sovituista tavoista ja hoito-ohjeista

Kiinteistönhoidon organisaatio rakennetaan sopimuksilla huoltoa ja siivousta hoitavien yritysten kanssa. Sopimuksissa on määritelty tehtävät työt ja niiden ajankohdat hyvin tarkasti. Tiivistelmät sovituista asioista ja menettelytavoista on liitetty talo-ohjeeseen, kansioon, joka on selattavissa Säätytalon vahtimestarien huoneessa.

Esimerkiksi siivousyrityksen kanssa on sovittu siivouskerrat ja eri materiaalien puhdistustavat. Säätytalossa työskentelee kaksi kokopäiväistä siivoojaa, jotka viihtyvät hyvin työssään ja ovat pysyneet talon palveluksessa pitkään. He ovat perehtyneet hyvin kohteen arvojen mukaiseen hoitoon. On talon etu, että henkilökunta ei vaihdu usein ja että kohde koetaan omaksi.

Senaatti-kiinteistöissä on kehitetty uusi kiinteistöopas, jossa kerrotaan vuokralaiselle talon kaikki keskeiset asiat työhuoneiden ilmastointisäätimien käytöstä turvallisuusasioihin. Opas on sähköinen ja siitä voidaan tulostaa paperinen kappale esimerkiksi kahvihuoneen pöydälle. Kiinteistöoppaita on alettu laatia peruskorjauksen läpikäyneisiin kiinteistöihin.

Sähköinen huoltokirja on syvällisempi talon tietopankki, johon kirjataan jatkuvasti tietoa talossa tehtävistä toimenpiteistä. Säätytalon kellarissa on myös isot arkistot sekä 1990-luvun peruskorjauksen aineistoista että vanhemmalta ajalta. Talosta on tekeillä myös rakennushistoriallinen selvitys. Sen yhteydessä tehdään jokaisesta huoneesta oma huonekortti, josta selviää huoneen pinnat ja niille tehdyt toimenpiteet. Koko talo tullaan mittamaan 3D-tekniikalla. Tutkimuksen seurauksena tietomäärä talosta karttuu merkittävästi.

Hoito ja vuosikorjaukset kohteen erityispiirteiden mukaan

Vuonna 1890 valmistunut Säätytalo on aikansa koristetaiteen näyttävä esimerkki. Erityispiirteitä löytyy niin sisältä kuin ulkoa: koristemaalauksia, lehtikultauksia, taidokkaita materiaali-imitaatioita ja pääjulkisivussa pronssiveistosryhmä. Maalauksille ja kultauksille haastavaksi arjen tekee talon ilmanvaihtojärjestelmä. Peruskorjauksessa ilmanvaihtoa parannettiin talon laajempaa käyttöä varten hyödyntäen  alkuperäisen kalorifeerijärjestelmän kanavia ja reittejä. Vanha järjestelmä, joka oli vuosien saatossa jäänyt pois käytöstä, sai korvausilman takapihan suihkulähteen kautta. Uudistetussa järjestelmässä raitis ilma otetaan yhä suihkulähteen maljan alla olevasta holvatusta kammiosta. Tämä on johtanut kuitenkin talon pintojen kannalta liian kosteaan sisäilmaan.

Säätytalon sisäilmaa seurataan ja säädellään. Olosuhteiden vakioinnin ja pintojen vaalimisen kannalta on arvokasta, että yksi ja sama lVisuunnittelija on sitoutunut tehtävään ja tuntee talon haasteet. Pitkän käyttöhistorian aikana ja kolmivuotisen olosuhteiden seurantatutkimuksen perusteella on opittu, miten talon lämpötilat, kosteus ja hiilidioksidin määrä vaihtelevat käytön ja vuodenajan mukaan. Kuivana talvena sisätiloja kostutetaan, kun taas kesällä kosteutta poistetaan. Ihanteellisen sisäilmaston säilyttäminen on kuitenkin aina jatkuvaa tasapainottelua. Esimerkiksi kesähelteillä tai suurissa yleisötilaisuuksissa ilmastoinnilla on vaikea saavuttaa tarvittavaa kuivatusta.

Teknisiä korjauksia tehdään huoltokorjauksina vuoden mittaan ja ne kirjataan huoltokirjaan. Suuremmista korjauksista kiinteistönhoitoyritys tekee ehdotuksia ja ne voidaan tarvittaessa toteuttaa kesätauolla. Korjauksia tehdään vanhoja tapoja seuraten ja materiaaleja kunnioittaen. Huoltokirjasta ja talon kellarissa sijaitsevasta arkistosta löytyy dokumentaatio käytetyistä maaleista ja materiaaleista. Säilyttävän ja vaalivan korjaamisen periaatteet ovat ensiarvoisen tärkeitä, jotta Säätytalo pysyisi arvonsa mukaisessa asussa ja kunnossa.

Konservointitöitä suunnitellaan talvella ja tehdään kesätauolla

Säätytalon vuosittaiseen hoitoon kuuluu arvokkaiden pintojen ja koristemaalausten konservointitöitä. Niiden toteutusta ja suunnittelua ohjaa arkkitehtitoimisto. Suunnittelussa hyödynnetään eri osaajien yhteistyötä. Mukana on taidekonservoinnin ja  interiöörikonservoinnin ammattilaisia sekä Museoviraston edustaja. Seuraavan vuoden suunnittelu aloitetaan yleensä ennen joulua. Suunnittelupalaverissa käydään läpi kuluneen vuoden työt, niiden dokumentaatio ja laaditaan prioriteettilista seuraavista toimenpiteistä. Ennen juhannusta aikataulutetaan kesätauolla tehtävät työt, ja heinäkuussa konservaattorit käyvät hommiin: pintoja puhdistetaan, kolhuja korjataan, maalausten irronneita maaleja kiinnitetään ja tehdään taidekonservointia.

Valtioneuvoston kanslian kanssa on sovittu, että pienempiä konservointitöitä voidaan tehdä muulloinkin. Tällöin työmaa-alue rajataan selkeästi, jottei siitä aiheudu haittaa talon vieraille. Parhaassa tapauksessa konservointityömaa voi tarjota kävijöille positiivista tietoa rakennuksen historiasta ja hoidosta.

Säätytalossa on käynnissä Senaatti-kiinteistöjen tilaama materiaalitutkimus, jolla pyritään selvittämään, miksi sisäseinillä käytetyt erikoismaalit pettävät pohjastaan. Tavoitteena on saada tietoa, jotta jatkossa tehtävät pintakonservoinnit saataisiin kestämään paremmin Säätytalon olosuhteita. Koska hoidettavia pintoja ja maalauksia on paljon ja budjettia tekemiseen rajallisesti, on tavoitteena löytää paras mahdollinen tekninen ratkaisu. Samassa tutkimuksessa tutkitaan Säätytalon enkelimaalauksia sekä naapurikorttelin Arppeanumin porraskäytävän marmorointeja.

Lähteet ja kirjallisuutta

Vilhelm Helander, Outi Karemaa, Juha lemström, Jukka-Pekka Pietiläinen: Säätytalo The House of Estates Helsinki, Oy Edita Ab, Helsinki 1999.

Senaatti-kiinteistöjen arvokiinteistöt -verkkosivusto http://www.arvokiinteistot.fi/ Viitattu 24.9.2015.

Pasi Mätäsniemen haastattelu 4.6.2015 ja puhelinkeskustelut heinäkuussa 2015.