Selja Flink, Senaatti-kiinteistöt

Kaikille saavutettavaksi

Esteettömyydestä huolehtiminenkorjaushankkeen eri vaiheissa

Suomen perustuslain lähtökohtana on kaikkien kansalaisten yhdenvertaisuus. Tämä tarkoittaa samanlaisten toimintamahdollisuuksien tarjoamista kaikille. Valtion rakennuksissa tämän voidaan ajatella olevan erityisen tärkeää, ovathan ne yhteistä omaisuuttamme ja yhteisin verovaroin ylläpidettyjä. Kaikkien tulisi päästä esteettä valtion virastojen asiakaspalvelupisteisiin ja kulttuurikohteisiin. Yhtä lailla pitäisi kaikkien pystyä työskentelemään ministeriöiden, virastojen ja laitosten erilaisissa toimitiloissa.

Esteettömyys ei ole korjaushankkeeseen lopuksi päälle liimattava lisäosa, vaan hankkeen kaikissa vaiheissa huomioitava osa kokonaisuutta. Rakennuttajan tulee huolehtia, että tavoitteet asetetaan määrätietoisesti ja niihin pyritään koko hankkeen ajan. Apuna kannattaa käyttää esteettömyysasiantuntijoita.

Esteetön käynti Kansallismuseoon. Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto.

Esteettömyyskartoitus lähtötietona

Vanhan rakennuksen saavutettavuuteen liittyvät ominaisuudet täytyy ensin tuntea. Tätä varten teetetään esteettömyyskartoitus, jossa alan koulutettu asiantuntija tutkii rakennuksen, sen reitit, korkeudet, näkemisen esteet ja monet muut yksityiskohdat.

Tavoitteiden asettaminen hankesuunnitteluvaiheessa

Tavoitteet asetetaan korkealle. Kuka tahansa rakennuksen tuleva käyttäjä voi olla pyörätuolilla liikkuva tai nähdä heikosti. On edullisempaa toteuttaa tilat jo lähtökohtaisesti mahdollisimman saavutettavina kuin tehdä myöhemmin muutoksia jo käytössä olevaan rakennukseen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden ja suojeltujen rakennusten esteettömyysratkaisuista keskustellaan Museoviraston kanssa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tavoitteissa joudutaan toisinaan joustamaan. Esteettömyysasiantuntija osaa arvioida, missä kohdissa joustot ovat mahdollisia niin, että perustoiminnallisuus edelleen säilyy.

Suunnittelun ohjaaminen

Rakennuttajan tulee vaatia suunnittelijoilta saavutettavuusasioiden erityistä huomioimista. Suunnittelijoiden tueksi kannattaa palkata esteettömyysasiantuntija koko hankkeen ajaksi.

Liikkumisen esteisiin liittyvät normit ja viranomaismääräykset ovat suunnittelijoilla yleensä hallussa, mutta hyvien näkemis- ja kuulemisympäristöjen ominaisuuksissa on vielä opeteltavaa. Hyvätasoinen, häikäisemätön valaistus, riittävät kontrastit ja sopiva kaikuisuus ovat kaikille miellyttäviä.

Työmaavaihe

Esteetön reitti on yhtä hyvä kuin sen heikoin lenkki. Toteutusvaiheessa voi vahingossa syntyä konkreettisia esteitä, jos rakentajat eivät ole ymmärtäneet  kokonaisuutta. Senttikin liikaa kynnyksessä tekee sen ylittämisen pyörätuolilla mahdottomaksi. Työmaan valvojan tulee hahmottaa muun muassa, mihin on tarkoitus päästä ja miten toimivat opasteet toteutetaan.

Jälkiarviointi
Hankkeen lopuksi tilataan esteettömyysasiantuntijalta toteutuksen arviointi ja varaudutaan tekemään korjaavia toimenpiteitä.

Esteettömyyttä edistäviä parannuksia voidaan toteuttaa myös osana normaalia kiinteistönhuoltoa, pienempinä osakorjauksina. Esimerkiksi käsijohteiden lisääminen ja valaistuksen parantaminen hyödyttävät kaikkia.

Esteettömät ratkaisut helpottavat kaikkea pyörillä liikkuvaa: lastenvaunuja, tavarankuljetusta, siivouskärryjä ja muuttoja. Selkeiksi, helppokäyttöisiksi ja havainnollisiksi suunnitellut tilat luovat miellyttävän ympäristön kaikille talon käyttäjille.

Esteettömiä vessoja voidaan tehdä kaikkiin kerroksiin: Peilikuvina toteutetut liikkumisesteisten wc:t ovat miellyttävän kokoisia ja käytännöllisiä kaikille käyttäjille, sillä varusteisiin yltää hyvin. Piirrokset:  Arkkitehtitoimisto Davidsson-Tarkela.

Kirjallisuutta:

Samasta ovesta – Saavutettavia kulttuurihistoriallisia kohteita, toimittajat Selja Flink ja Niina Kilpelä, Kynnys ry ja Museovirasto, 2012.