Pirjo Rautiainen, Metsähallitus

Anne Puonti, Tasavallan presidentin kanslia

Viestintä kiinteistöjen hoidon tukena

Viestintä osana Metsähallituksen kohteiden hyvää hoitoa

Metsähallituksen luontopalveluissa suunnitelmallinen viestintä on keskeinen osa historiakohteiden hyvää hoitoa. Suureksi osaksi valtion budjettirahoitteisena toimijana velvollisuutemme on kertoa miten rahoitusta käytetään. Työtä tehdään myös erilaisilla hankerahoituksilla, ja niidenkin ehtona on avoimuus. Velvollisuus ei kuitenkaan ole työmme tärkein motivaatio, vaan on ilo viestiä hoitamastamme kulttuuriperinnöstä.

Osa kohteista sijaitsee kaukaisilla alueilla, joten tiedon jakaminen tuo ne kaikkien kansalaisten tietoon. Historiasta viestiminen myös innostaa ihmisiä vierailemaan kohteilla, luo yhteistyömahdollisuuksia muiden toimijoiden kanssa, lisää hyvää tahtoa kulttuuriperintöä kohtaan, edistää niiden arvon ymmärtämistä sekä edesauttaa rahoituksen saamista hoitotoimenpiteisiin ja kehittämiseen. Kaikki tämä parantaa  kulttuuriperinnön säilymistä.

Luontopalvelujen historiakohteiden viestinnässä panostetaan tarinoihin ja elämyksiin, joilla houkutellaan kävijöitä kokemaan mielenkiintoinen menneisyys. Kohteen historian ja tarinoiden avaaminen on keskeistä myös kohteen arvon ja merkityksen ymmärtämiseksi: ne kasvattavat arvostusta ja lisäävät halua pitää huolta kohteista. Luonnon ja kulttuurin elämänlaatua lisäävästä vaikutuksesta on useita tutkimuksia. Luontopalvelujen hoitamilla historiakohteilla kävijä saa usein molemmat hyödyt samanaikaisesti.

Historiakohteiden vierailijoille ja muille toimijoille on hyvä myös kertoa tulevista suunnitelmista, miten kohteita kehitetään ja hoidetaan. Kävijätutkimuksilla selvitetään kansalaisten toiveita historiakohteiden käytön suhteen, ja sidosryhmien kanssa ideoidaan kohteiden kehittämistä.

Viestinnän monipuoliset kanavat käytössä

Historiakohteista kertomiseen on käytössä koko Metsähallituksen luontopalvelujen viestintätapojen kirjo sidosryhmä- ja yhteistyökumppanitapaamisista ja perinteisistä tiedotteista toimittajaretkiin, sosiaaliseen mediaan, maasto- ja mobiiliopasteisiin ja luontoiltoihin.

Luontopalvelujen luontoon.fi-verkkopalvelussa käy yli miljoona yksittäistä kävijää vuodessa. Luontokohteiden perustiedon lisäksi palvelussa onrunsaasti aineistoa historiasta. Outdoors.fi, utinaturen.fi ja lundui.fi välittävät tietoa myös englanniksi, ruotsiksi ja saameksi. Retkikartta.fi-palvelu tarjoaa paikkatietoa.

Luontopalvelut on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa. Käytössä on useita sosiaalisen median kanavia: kansallispuistoilla ja muilla kohdealueilla on Facebook-sivuja sekä Twitter- ja instagram-tilejä. Myös niissä tuodaan esille kohteissa tehtävää kulttuuriperintötyötä. luonto ja kulttuuri -blogissa kerrotaan laajemmin historiakohteista, niihin liittyvistä henkilöistä ja tarinoista sekä kohteiden eteen tekemästämme työstä.

Ilmainen mobiranger-mobiilisovellus johdattaa Urho Kekkosen kansallispuiston historiakohteille. Kuva: Riina Tervo, Metsähallitus.

Viestintää seurataan tarkasti. Mediaseuranta tarkkailee luontopalveluista ja koko Metsähallituksesta julkaistuja uutisia valtakunnallisissa, maakunnallisissa ja tietyissä paikallisissa medioissa, niin sähköisissä kuin painetuissakin. lukumäärän lisäksi huomioidaan myös uutisten sävy. Verkkoviestinnässä seurataan muun muassa verkkosivujemme sivukatseluja ja seuraajien määrää sosiaalisen median tileillämme.

Viestintää maastossa ja luontokeskuksissa

Metsähallituksen luontokeskusten näyttelyissä esitellään alueen luonnon ominaispiirteitä ja historiaa. Lapin luontokeskuksissa järjestetään erityisesti matkailun sesonkiaikoina myös suosittuja luontoiltoja, joissa historiasta kerrotaan usein laajallekin kuulijajoukolle.

Kansallispuistojen lähialueiden yhteistyökumppaneille ja matkailuyrittäjille järjestetään tutustumispäiviä kansallispuistojen historiakohteisiin, ja heitä kannustetaan hyödyntämään kansallispuistojen kulttuuriperintöä ja historiaa. Muutamat yhteistyöyrittäjät tarjoavatkin historiasta ammentavia elämyspalveluita retkeilijöille.

Tärkeä osa retkeilyreittien maasto-opasteita on historiatieto. Myös mobiiliteknologiaa hyödynnetään opastuksessa. Esimerkiksi Urho Kekkosen kansallispuistoon tulijat voivat ladata mobiililaitteeseensa henkilökohtaisen oppaan, joka esittelee kansallispuiston kiinnostavaa historiaa maastossa tekstein, kuvin ja videoin.

Viestintä Presidentinlinnan peruskorjauksen tukena

Tasavallan presidentin kanslia hoitaa tasavallan presidentin käytössä olevia kiinteistöjä. Viimeisin iso hanke kiinteistöjen hoidossa oli Presidentinlinnan peruskorjaus, jonka rakennustyöt tehtiin vuosina 2012–2014. Viestintä oli osana korjaushanketta alusta saakka.

Peruskorjaushankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2008 rakennuksen tutkimuksilla ja korjaustarpeiden kartoituksilla. linnan perustuksia oli vahvistettava, taloteknisiä ratkaisuja oli aika uudistaa, seinä-, katto- ja lattiapintoja siistiä ja restauroida sekä parantaa toimisto- ja huoltotiloja vastaamaan nykypäivän tarpeita. Tavoitteena oli saada aikaan kestävä korjaus niin, että linna toimisi edelleen tilana, jossa järjestää edustustilaisuuksia sujuvasti ja tiukentuneet turvallisuusvaatimukset täyttäen.

Jo ennen varsinaisten korjausten käynnistymistä, suunnitteluvaiheessa tehtiin linjaukset hankkeen viestinnästä. Tiedossa oli, että peruskorjaus tulee herättämään kiinnostusta niin median kuin suuren yleisön parissa, ja siksi siitä haluttiin viestiä avoimesti ja ennakoivasti. Ennakoivalla
viestinnällä tavoiteltiin myös työrauhaa kansliaan ja työmaalle. Olihan luvassa kiireiset pari vuotta ja ylimääräisiltä yhteydenotoilta haluttiin välttyä. Muuttuneista liikennejärjestelyistä työmaan vuoksi tiedotettiin yhdessä projektinjohtourakoitsijan kanssa. Hankkeelle laadittiin myös kriisiviestintäsuunnitelma mahdollisia yllättäviä tilanteita varten.

Presidentinlinnan peruskorjauksen yhteydessä kaivauksilla pidetyt avoimet ovet herättivät median kiinnostuksen. Kuva: Tasavallan presidentin kanslia.

Viestinnän kanavat

Kanslian henkilökunta pidettiin ajan tasalla korjaushankkeen etenemisestä tiedottamalla intranetissä viikoittain. Myös naapurikiinteistöille lähetettiin suppeampi viikkotiedote meneillään olevista töistä. Laajalle yleisölle tarjottiin tietoa tiedotteiden lisäksi kanslian ulkoisilla verkkosivuilla, joille luotiin oma osio peruskorjausta varten. Erityisesti rakennusperinnöstä kiinnostuneet saivat tietoa myös rakennusperinto.fi-sivujen (nyk. kulttuuriymparistomme.fi-sivusto) kautta. Sivustolle syntyi korjaushankkeen aikana kuusiosainen juttusarja, jossa kerrottiin hankkeen eri osa-alueista: arkeologisista tutkimuksista, pintojen konservoinnista ja väritutkimuksista sekä korjaustöiden etenemisestä. Loppuhuipennuksena esiteltiin peruskorjauksen tuloksia itsenäisyyspäivän vastaanottoon valmistuvassa linnassa. Toimittajille ja sidosryhmille järjestettiin vierailuja työmaalle hankkeen eri vaiheissa. Itsenäisyyspäivää edeltävällä viikolla tiedotustilaisuuteen osallistui useita kymmeniä toimittajia ja heille tarjottiin runsas katsaus muun muassa restaurointiin, historiaan ja peruskorjauksessa tehtyihin muutoksiin.

Tiedottaminen onnistui

Kansliaan ei tullut yhtään valitusta rakennustyömaasta, vaikka kansalaispalautetta saadaan yleensä paljon. Työmaan siististä ulkoasusta kadulle päin saatiin jälkikäteen myönteistä palautetta. Viestinnällä onnistuttiin tyydyttämään kansalaisten tiedonjano. Myöskään Helsingin kaupungille ei valitettu työmaan ohi kulkevalle liikenteelle aiheutuneista häiriöistä.

Tiedotusvälineille tarjottiin ja välitettiin tietoa peruskorjauksen eri vaiheissa. Tiedottaminen pysyi hallittuna, ja esimerkiksi urakoitsijat ymmärsivät rakennuttajan ja kanslian roolin viestinnän vastuutahona. Erillisistä tiedotteista sovittiin etukäteen. Kanslian rooli tiedottamisessa sisällytettiin jo urakoitsijoiden kanssa solmittuihin sopimuksiin.

Tiedotteiden ja toimittajavierailujen ansiosta oikea informaatio peruskorjauksen vaiheista ja yksityiskohdista levisi hyvin kansallisissa ja maakunnallisissa tiedotusvälineissä. Hankkeen aikana medianäkyvyyttä seurattiin kanslian omissa lehdistökatsauksissa.

Presidentin tilat avoinna yleisölle

Kansalaiset ovat kiinnostuneita tasavallan presidentin kodista ja edustustiloista. Presidentinlinnan peruskorjauksen jälkeen uusittuja tiloja esiteltiin avoimien ovien päivillä syksyllä 2015. Avoimia ovia linnassa on järjestetty edellisen kerran vuosina 2011 ja 2009.

Kanslian kiinteistöistä eniten vierailijoita vastaanottaa Naantalissa sijaitseva tasavallan presidentin kesävirka-asunto Kultaranta. Kultarannan puistossa vierailee vuosittain yli 20 000 kävijää. Opastettuja puistokierroksia järjestää Naantalin matkailu.

Tasavallan presidentin edustustiloihin ja työhön pääsee hyvin tutustumaan myös tasavallan presidentin verkkosivujen kautta. Kuvapankissa on runsaasti kuvia eri tilaisuuksista ja kiinteistöistä. Tasavallan presidentin virka-asuntoon Mäntyniemeen voi sivuilla tehdä virtuaalivierailun. Vierailu on kooste talon eri tiloista ja panoraamat toimivat Quicktime-ohjelmalla. Jokaisen tilan ominaispiirteitä, sisustusta ja pintamateriaaleja on kuvailtu tekstissä. Näin syvennetään virtuaalivierailijan kokemusta paikasta.

Lisätietoja

Lisätietoja kiinteistöistä löytyy tasavallan presidentin kanslian verkkosivuilta: http://www.presidentti.fi/Public/default.aspx