Aino Laine, Museovirasto (toim.)

Valtion kiinteistöomistuksen haltijat


Valtion kiinteistöomistus jakautuu kolmeen helposti havaittavaan pääryhmään: rakennukset, luonto, liikenneinfrastruktuuri. Päävastuu niiden hallinnasta on vastaavasti jaettu kolmelle toimijalle: Senaatti-kiinteistöille, Metsähallitukselle ja liikennevirastolle. Vastuuta valtion rakennuksista kantavat edellä mainittujen lisäksi ulkoasiainministeriö, Suomenlinnan hoitokunta, eduskunta ja tasavallan presidentin kanslia.

 

Valtion virastorakennukset, ministeriöt ja edustustilat kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen hallintaan

Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, joka hoitaa valtion kiinteistö- ja rakennusvarallisuutta. Senaatti-kiinteistöt vuokraa ja rakennuttaa toimitiloja ja tarjoaa työympäristöjä toimitila-asiantuntijapalveluita ensisijaisesti valtionhallinnon toimijoille. liikelaitos kehittää ja kaavoittaa valtion omistamia maa-alueita valtion rakennushankkeita varten ja edelleen myytaviksi. liikelaitoksessa työskentelee 280 asiantuntijaa 11 toimipisteessä. Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on noin 11 000 rakennusta, 6,4 miljoonaa neliömetriä toimitilaa ympäri Suomea. Rakennuksista noin 500 on suojeltu. Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa ovat Suomen puolustusvoimien rakennuskanta, oikeus- ja poliisilaitoksen rakennuksia, vankilat, valtion virastot ja tutkimuslaitokset sekä kulttuurirakennuksia. yksittäisinä kohteina mainittakoon 1800-luvun lopulla rakennettu Säätytalo Helsingissä, vuonna 2009 valmistunut Hameenlinnan maakunta-arkisto, sekä saamelaiskeskus Sajos, joka avautui 2012. Vuonna 2014 Senaattikiinteistöjen haltuun siirtyivät Museovirastolta keskiaikaiset linnat ja monta museota.
 

Sajos 04 senaatti web





















Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa toimii Suomen saamelaisten parlamenttitalona. Sen tarkoituksena on sekä vaalia perinteistä kulttuuria että uudistaa yhteiskuntaelämää.
Kuva: Mika Huisman

Puolustusvoimien käytössä olevia rakennuksia huoltaa ja ylläpitää Puolustushallinnon rakennuslaitos, joka on puolustusministeriön alainen laitos. Se vastaa puolustushallinnon kiinteistötoimen asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat puolustuskiinteistöjen hankesuunnittelu ja rakennuttaminen sekä kiinteistöjen ylläpito ja energiapalvelut. Metsähallitus hoitaa rakennusperintöä metsissä, tuntureilla ja saaristossa.


Santahamina talo senaatti PV Phrakl web

Santahamina-talo vihittiin käyttöön talvella 2015. Sinne sijoitetaan Puolustusvoimien kansainvälinen keskus, maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitos sekä sotatieteellinen kirjasto. Kuva: Puolustushallinnon Rakennuslaitos

Metsähallitus hoitaa rakennusperintöä metsissä, tuntureilla ja saaristossa

Metsähallitus on valtion maa- ja vesialueiden haltija. Sen hallinnassa on merkittäviä, Suomen historiasta kertovia kohteita. Yli 10 000 kulttuurihistoriallisesta kohteesta suurimman joukon muodostavat muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet. Metsähallituksen kulttuuriperintökohteet liittyvät usein metsänkäytön, kruununmaiden asuttamiseen tai retkeilyn ja matkailun historiaan. Metsähallitukselle on siirtynyt myös arvokasta rakennusperintöä muilta valtion toimijoilta, erityisesti puolustusvoimilta ja liikennevirastolta. Museoviraston rauniolinnat ja arvokkaat muinaisjäännökset siirtyivät Metsähallitukselle vuonna 2014. Metsähallituksen asiantuntijat hoitavat kohteita yhdessä viranomaisten kanssa. Metsähallituksen hoidossa olevat historiakohteet ovat vetovoimaisia matkailukohteita, joille tehtiin vuonna 2014 yli puoli miljoonaa käyntiä. Suosittuja ovat esimerkiksi Aulangon luonnonsuojelualueen englantilainen puutarha, Raaseporin ja Kajaanin rauniolinnat ja Sallivaaran erotusaita Lemmenjoen kansallispuistossa.


Säppi-panoraama, Anssi Riihiaho, Metsähallitus

Säpin majakkasaari sijaitsee Porin ja luvian edustalla. Se on yksi Selkämeren kansallispuiston kärkikohteista. Saaren luonnon ja historiallisten rakennusten ylläpito edellyttää jatkuvaa hoitoa ja yhteensovittamista kasvavan kävijämäärän kanssa. Kuva: Anssi Riihiaho, Metsähallitus

Liikennevirasto vastaa Suomen liikennejärjestelmästä

Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta ja alueiden tasapainoista kehitystä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. liikennevirasto huolehtii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta tienpidon alueella ja osallistuu liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. liikennevirasto toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja työllistää noin 650 asiantuntijaa. Tehtävät vaihtelevat liikenteen asiantuntijatehtävistä operatiiviseen liikenteen ohjaukseen ja hallinnollisiin tehtäviin.


Finnträskin vihersilta web

Finnträskin vihersillan talvinen työmaa. Liikennevirasto on rakentanut viime vuosina muutamia moottoritien ylittäviä vihersiltoja villieläinten liikkumista varten.
Kuva: Kimmo Häkkinen, Liikennevirasto.

Tehtäviensä kautta liikennevirasto hallitsee merkittävää rakennettua ympäristöä koko maassa. Näiden oheen on syntynyt historian saatossa myös muuta helpommin rakennusperinnöksi tunnistettavaa, kuten majakoita, siltoja ja rautateiden rakennuksia. Monet väylät ovat muodostuneet vuosisatojen aikana: ne ovat tärkeä osa suomalaista mielenmaisemaa. Uusien väylien rakentamisessa ja olemassa olevan verkoston kehittämisessä huomioidaan kulttuuriperintö lakisääteisissä selvityksissä ja inventoinneissa. 

 

Suomen ulkomaanedustustoja hoitaa ulkoasiainministeriö

Ulkoasiainministeriön hallinnassa ovat valtion ulkomailla olevat kiinteistöt, suurlähetystöt ja muut toimitilat, joita on noin 90, yhteensä 75 eri maassa. Kiinteistöjen hallinnasta vastaa ulkoasiainministeriön kiinteistöyksikkö, jossa työskentelee noin 15 asiantuntijaa. Ministeriön kiinteistöyksikön tehtäviin kuuluvat ulkomailla olevien kiinteistöjen, toimitilojen, edustuston päällikköjen virka-asuntojen sekä muiden tilojen ostaminen, vuokraus, hallinta ja käyttö. Myös kiinteistöjen ja tilojen uudisrakennus-, peruskorjaus- ja kunnossapitotöiden suunnittelu ja toteutus, kalusteiden ja laitteiden hankinnat ja toimitilojen sisustaminen kuuluvat yksikön tehtäviin.


Suomen edustustot ulkomailla ovat palveluineen koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien suomalaisten käytettävissä. Ne edustavat Suomen valtiota siinä  maassa, jossa ne sijaitsevat, ja usein myös lähimaissa. Vanhimpia kiinteistöjä ulkoasiainministeriön omistuksessa ovat Tukholman suurlähettilään virka-asunto, joka rakennettiin vuosina 1772–1774, Lontoon suurlähetystö (1830) ja Kööpenhaminan suurlähetystö (1896).

Ulkoasiainministeriön hallinnoimat kiinteistöt on hankittu valtion omistukseen pääosin Rakennushallituksen aikana. Varhaisin hankinta lienee vuonna 1937 käyttöön otettu Oslon suurlähetystö. Uudempiin kuuluu Tukholman suurlähetystö, joka on rakennettu vuonna 2001, Canberran suurlähetystö (2002), Berliinin pohjoismainen suurlähetystö (2000) ja Pietarin konsulaatti (2004) sekä yhdessä Norjan kanssa rakennettu Vilnan suurlähetystö 2009.


UM muotikuvaus washington dc 2

Washingtonin lähetystö muotikuvausten näyttämönä. Kuva: Suomen Suurlähetystö, Washington D.C.

Suomenlinnan hoitokunta pitää huolta ainutlaatuisesta merilinnoituksestamme

Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisena toimiva Suomenlinnan hoitokunta vastaa merilinnoituksen restauroinnista, ylläpidosta, esittelystä ja hallinnoinnista. Hoitokunnan noin 90 osaajaa huolehtivat, että maailmanperintökohde pysyy kunnossa kävijöitä, asukkaita ja jälkipolvia varten. Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä. Oman erityispiirteensä linnoitukselle antaa sen merkitys
kolmen valtion – Ruotsin, Venäjän ja Suomen – puolustuksessa.


Suomenlinna anja pitkanen slhk
Suomenlinnan merilinnoitus sisältää linnoituslaitteita, asejärjestelmiä, kuivatelakan ja suuren määrän eri-ikäisiä rakennuksia. Iso-Mustasaaren rantavarustusta ja vankila-aluetta mereltä kuvattuna. Kuva: Anja Pitkänen, Suomenlinnan Hoitokunta

Suomenlinna on pohjakaavaltaan epäsäännöllinen, kallioluodoille ja vaihtelevaan maastoon rakennettu bastionilinnoitus. linnoituksen puolustuslaitteet ja varustukset ovat alusta alkaen olleet myös hyötykäytössä esimerkiksi varastoina tai majoitustiloina. Suomenlinna noudattaa Keski-Euroopassa kehitettyä bastionilinnoitusperinnettä. Merilinnoituksella on myös erityismerkitys edelleen asuttuna ja hoidettuna, elinvoimaisena kaupunginosana. Maailmanperintöalueeseen kuuluu seitsemän saarta. Saarilla on lukuisa määrä linnoituslaitteita, muureja, eri-ikäisiä rakennuksia ja rakennelmia, 350 asuntoa ja liike- ja kokoustiloja.

Suomenlinnan rakennuksia ja tiloja on kunnostettu ja otettu uuteen käyttöön pitkäjänteisesti. Esimerkiksi 1990-luvun taitteessa Kruununlinna Ehrensvärdiin valmistuivat uudet tilat päiväkodille ja kirjastolle, entiseen tykistön maneesiin tehtiin liikuntatiloja vuonna 2005. Saarella on myös uudisrakennuksia, kuten vuonna 2013 valmistunut ruokakauppa.


Tasavallan presidentin kanslia hallinnoi presidentin käytössä olevia kiinteistöjä

Tasavallan presidentin kanslia hoitaa ja ylläpitää tasavallan presidentin asumis-, työskentely- ja edustustarkoituksiin käytettäviä kolmea kiinteistöä: Presidentinlinnaa ja Mäntyniemeä Helsingin kaupungissa sekä Kultarannan huvilatilaa Naantalin kaupungin luonnonmaalla. lisäksi kanslian hallintaan kuuluu kiinteistö Mariankatu 1:ssa, jossa on huolto- ja asuintiloja. laissa tasavallan presidentin kansliasta (100/2012) säädetään kanslian tehtävistä mukaan lukien kanslian vastuu tasavallan presidentin ja hänen perheensä käytössä olevista tiloista ja palveluista.


Pressanlinna valmistautuu 2014 TPK

Itsenäisyyspäivän 2014 juhlallisuuksiin valmistaudutaan vasta peruskorjatussa Presidentinlinnassa.
Kuva: Tasavallan presidentin kanslia.

Presidentinlinna on rakennettu 1810-luvulla kauppiaan asuintaloksi ja se kunnostettiin tasavallan presidentin virkakäyttöön vuosina 1919−1921. Presidentinlinnassa toteutettiin vuosina 2012–2014 peruskorjaus rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja kunnioittaen. Korjauksessa uusittiin linnan perustuksia ja talotekniikkaa sekä tehtiin rakenteiden ja pintojen konservointi- ja puhdistustöitä. Myös iso osa huonekaluista kunnostettiin.


Eduskunnan kiinteistöt Helsingin keskustassa

Helsingin Arkadianmäellä sijaitseva Eduskuntatalo on Suomen tunnetuimpia monumentteja. Eduskunnan omistuksessa ja hallinnassa on kaikkiaan kuusi rakennusta: J. S. Sirenin suunnittelema Eduskuntatalo vuodelta 1931 ja sen 1970-luvun laajennusosat eli kansanedustajien työhuonesiivet sekä kirjasto- ja hallintorakennus, entinen Kaupunkiliiton talo vuodelta 1952 sekä vuonna 2004 valmistunut Pikkuparlamentti. Vuokratiloissa Antinkadulla toimivat eduskunnan tarkastusvaliokunta sekä valtiontalouden tarkastusvirasto


.Museovirastokuvia
Eduskunnan täysistunnon sujuminen vaatii monenlaista tekniikkaa ja osaajaa. toisen parven äänittämössä pidetään huolta äänen kuulumisesta salissa sekä tallentumisesta myöhempää käyttöä varten. Kuva: Hanne Salonen, Eduskunta

Suomen perustuslaki määrittelee eduskunnalle itsenaisen aseman ja eduskunta omistaa ja hallinnoi itse kiinteistöjään. Kiinteistöistä huolehtii eduskunnan kanslian kiinteistötoimisto. Kiinteistötoimiston tehtävänä on hoitaa kansallisomaisuutta sekä käsitellä asiat, jotka koskevat eduskunnan kiinteistöjen käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa, kalusteiden huoltoa ja kunnossapitoa, kiinteistöjen siivoushuoltoa, ulkoalueiden talonmiestehtäviä, sekä lvi- ja sähköteknisten laitteiden käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa.

Museovirasto

Valtionhallinnossa Museovirasto on kulttuuriperinnön ja sen suojelun asiantuntija. Virasto vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön, arkeologisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön sekä kulttuuriomaisuuden suojelusta yhdessä muiden viranomaisten ja muun museolaitoksen kanssa. Virasto osallistuu monipuolisesti jatkuvasti muuttuvan kulttuuriympäristön säilyttämiseen, hoitoon ja kehittämiseen. Museovirasto antaa maankäytön suunnittelun tueksi arkeologista kulttuuriperintöä, rakennusperintöä ja kulttuurimaisemaa koskevia lausuntoja, kehittää suojelu-, hoito- ja korjausmenetelmiä sekä tekee tunnetuksi kulttuuriympäristön arvoja ja mahdollisuuksia. Museovirasto valvoo ja ohjaa erityisesti lailla suojeltujen sekä valtion arvorakennusten suojelua.

Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistöomaisuuden vaalimisessa tehdään tiivistä yhteistyötä sen haltijoiden kanssa. Museovirasto ei ole enää vuoden 2016 alusta lähtien valtion kiinteistöjen haltijavirasto. Sen hallussa ollut kulttuurihistoriallisesti arvokas valtion kiinteistövarallisuus siirrettiin 1.1.2014 lukien Senaatti-kiinteistöille ja Metsähallituksen luontopalveluille. Kiinteistöjen siirron jälkeenkin Museovirasto jatkaa kulttuurikohteiden käyttäjänä
sekä restaurointihankkeiden asiantuntijana. Sen hallinnassa ovat edelleen Seurasaaren ulkomuseon rakennukset, joita restauroidaan perinteisin menetelmin ja työvälinein. Seurasaaren rakennukset ovat sekä nähtävyys että perinteisen kansanrakentamisen tietopankki.