Valtiolle rakennettu | Sisällysluettelo |
Aino Laine, Museovirasto (toim.)Valtion kiinteistöomistuksen haltijatValtion kiinteistöomistus jakautuu kolmeen helposti havaittavaan pääryhmään: rakennukset, luonto, liikenneinfrastruktuuri. Päävastuu niiden hallinnasta on vastaavasti jaettu kolmelle toimijalle: Senaatti-kiinteistöille, Metsähallitukselle ja liikennevirastolle. Vastuuta valtion rakennuksista kantavat edellä mainittujen lisäksi ulkoasiainministeriö, Suomenlinnan hoitokunta, eduskunta ja tasavallan presidentin kanslia.
Valtion virastorakennukset, ministeriöt ja edustustilat kuuluvat Senaatti-kiinteistöjen hallintaanSenaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön alainen liikelaitos, joka hoitaa valtion kiinteistö- ja rakennusvarallisuutta. Senaatti-kiinteistöt vuokraa ja rakennuttaa toimitiloja ja tarjoaa työympäristöjä toimitila-asiantuntijapalveluita ensisijaisesti valtionhallinnon toimijoille. liikelaitos kehittää ja kaavoittaa valtion omistamia maa-alueita valtion rakennushankkeita varten ja edelleen myytaviksi. liikelaitoksessa työskentelee 280 asiantuntijaa 11 toimipisteessä. Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa on noin 11 000 rakennusta, 6,4 miljoonaa neliömetriä toimitilaa ympäri Suomea. Rakennuksista noin 500 on suojeltu. Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa ovat Suomen puolustusvoimien rakennuskanta, oikeus- ja poliisilaitoksen rakennuksia, vankilat, valtion virastot ja tutkimuslaitokset sekä kulttuurirakennuksia. yksittäisinä kohteina mainittakoon 1800-luvun lopulla rakennettu Säätytalo Helsingissä, vuonna 2009 valmistunut Hameenlinnan maakunta-arkisto, sekä saamelaiskeskus Sajos, joka avautui 2012. Vuonna 2014 Senaattikiinteistöjen haltuun siirtyivät Museovirastolta keskiaikaiset linnat ja monta museota.
Puolustusvoimien käytössä olevia rakennuksia huoltaa ja ylläpitää Puolustushallinnon rakennuslaitos, joka on puolustusministeriön alainen laitos. Se vastaa puolustushallinnon kiinteistötoimen asiantuntija- ja hankintatehtävistä sekä palvelutuotannon järjestämisestä. Rakennuslaitoksen tehtäviin kuuluvat puolustuskiinteistöjen hankesuunnittelu ja rakennuttaminen sekä kiinteistöjen ylläpito ja energiapalvelut. Metsähallitus hoitaa rakennusperintöä metsissä, tuntureilla ja saaristossa. Santahamina-talo vihittiin käyttöön talvella 2015. Sinne sijoitetaan Puolustusvoimien kansainvälinen keskus, maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitos sekä sotatieteellinen kirjasto. Kuva: Puolustushallinnon RakennuslaitosMetsähallitus hoitaa rakennusperintöä metsissä, tuntureilla ja saaristossaMetsähallitus on valtion maa- ja vesialueiden haltija. Sen hallinnassa on merkittäviä, Suomen historiasta kertovia kohteita. Yli 10 000 kulttuurihistoriallisesta kohteesta suurimman joukon muodostavat muinaisjäännökset ja muut arkeologiset kohteet. Metsähallituksen kulttuuriperintökohteet liittyvät usein metsänkäytön, kruununmaiden asuttamiseen tai retkeilyn ja matkailun historiaan. Metsähallitukselle on siirtynyt myös arvokasta rakennusperintöä muilta valtion toimijoilta, erityisesti puolustusvoimilta ja liikennevirastolta. Museoviraston rauniolinnat ja arvokkaat muinaisjäännökset siirtyivät Metsähallitukselle vuonna 2014. Metsähallituksen asiantuntijat hoitavat kohteita yhdessä viranomaisten kanssa. Metsähallituksen hoidossa olevat historiakohteet ovat vetovoimaisia matkailukohteita, joille tehtiin vuonna 2014 yli puoli miljoonaa käyntiä. Suosittuja ovat esimerkiksi Aulangon luonnonsuojelualueen englantilainen puutarha, Raaseporin ja Kajaanin rauniolinnat ja Sallivaaran erotusaita Lemmenjoen kansallispuistossa. Säpin majakkasaari sijaitsee Porin ja luvian edustalla. Se on yksi Selkämeren kansallispuiston kärkikohteista. Saaren luonnon ja historiallisten rakennusten ylläpito edellyttää jatkuvaa hoitoa ja yhteensovittamista kasvavan kävijämäärän kanssa. Kuva: Anssi Riihiaho, MetsähallitusLiikennevirasto vastaa Suomen liikennejärjestelmästäLiikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Virasto edistää toiminnallaan koko liikennejärjestelmän toimivuutta, liikenteen turvallisuutta ja alueiden tasapainoista kehitystä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. liikennevirasto huolehtii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toiminnallisesta ohjauksesta tienpidon alueella ja osallistuu liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. liikennevirasto toimii liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla ja työllistää noin 650 asiantuntijaa. Tehtävät vaihtelevat liikenteen asiantuntijatehtävistä operatiiviseen liikenteen ohjaukseen ja hallinnollisiin tehtäviin. Finnträskin vihersillan talvinen työmaa. Liikennevirasto on rakentanut viime vuosina muutamia moottoritien ylittäviä vihersiltoja villieläinten liikkumista varten.Kuva: Kimmo Häkkinen, Liikennevirasto.Tehtäviensä kautta liikennevirasto hallitsee merkittävää rakennettua ympäristöä koko maassa. Näiden oheen on syntynyt historian saatossa myös muuta helpommin rakennusperinnöksi tunnistettavaa, kuten majakoita, siltoja ja rautateiden rakennuksia. Monet väylät ovat muodostuneet vuosisatojen aikana: ne ovat tärkeä osa suomalaista mielenmaisemaa. Uusien väylien rakentamisessa ja olemassa olevan verkoston kehittämisessä huomioidaan kulttuuriperintö lakisääteisissä selvityksissä ja inventoinneissa.
Suomen ulkomaanedustustoja hoitaa ulkoasiainministeriöUlkoasiainministeriön hallinnassa ovat valtion ulkomailla olevat kiinteistöt, suurlähetystöt ja muut toimitilat, joita on noin 90, yhteensä 75 eri maassa. Kiinteistöjen hallinnasta vastaa ulkoasiainministeriön kiinteistöyksikkö, jossa työskentelee noin 15 asiantuntijaa. Ministeriön kiinteistöyksikön tehtäviin kuuluvat ulkomailla olevien kiinteistöjen, toimitilojen, edustuston päällikköjen virka-asuntojen sekä muiden tilojen ostaminen, vuokraus, hallinta ja käyttö. Myös kiinteistöjen ja tilojen uudisrakennus-, peruskorjaus- ja kunnossapitotöiden suunnittelu ja toteutus, kalusteiden ja laitteiden hankinnat ja toimitilojen sisustaminen kuuluvat yksikön tehtäviin. Suomen edustustot ulkomailla ovat palveluineen koko suomalaisen yhteiskunnan ja kaikkien suomalaisten käytettävissä. Ne edustavat Suomen valtiota siinä maassa, jossa ne sijaitsevat, ja usein myös lähimaissa. Vanhimpia kiinteistöjä ulkoasiainministeriön omistuksessa ovat Tukholman suurlähettilään virka-asunto, joka rakennettiin vuosina 1772–1774, Lontoon suurlähetystö (1830) ja Kööpenhaminan suurlähetystö (1896). Washingtonin lähetystö muotikuvausten näyttämönä. Kuva: Suomen Suurlähetystö, Washington D.C.Suomenlinnan hoitokunta pitää huolta ainutlaatuisesta merilinnoituksestammeOpetus- ja kulttuuriministeriön alaisena toimiva Suomenlinnan hoitokunta vastaa merilinnoituksen restauroinnista, ylläpidosta, esittelystä ja hallinnoinnista. Hoitokunnan noin 90 osaajaa huolehtivat, että maailmanperintökohde pysyy kunnossa kävijöitä, asukkaita ja jälkipolvia varten. Suomenlinna liitettiin vuonna 1991 Unescon maailmanperintöluetteloon ainutlaatuisena sotilasarkkitehtuurin muistomerkkinä. Oman erityispiirteensä linnoitukselle antaa sen merkitys ![]() Suomenlinnan merilinnoitus sisältää linnoituslaitteita, asejärjestelmiä, kuivatelakan ja suuren määrän eri-ikäisiä rakennuksia. Iso-Mustasaaren rantavarustusta ja vankila-aluetta mereltä kuvattuna. Kuva: Anja Pitkänen, Suomenlinnan HoitokuntaSuomenlinna on pohjakaavaltaan epäsäännöllinen, kallioluodoille ja vaihtelevaan maastoon rakennettu bastionilinnoitus. linnoituksen puolustuslaitteet ja varustukset ovat alusta alkaen olleet myös hyötykäytössä esimerkiksi varastoina tai majoitustiloina. Suomenlinna noudattaa Keski-Euroopassa kehitettyä bastionilinnoitusperinnettä. Merilinnoituksella on myös erityismerkitys edelleen asuttuna ja hoidettuna, elinvoimaisena kaupunginosana. Maailmanperintöalueeseen kuuluu seitsemän saarta. Saarilla on lukuisa määrä linnoituslaitteita, muureja, eri-ikäisiä rakennuksia ja rakennelmia, 350 asuntoa ja liike- ja kokoustiloja.
|