Anu Ahoniemi, Suomenlinnan hoitokunta

Miten käyttää rakennusperintöä viisaasti?


Oikean käyttötarkoituksen löytyminen on edellytys rakennusperinnön säilymiselle seuraaville sukupolville. Suomenlinnan käyttöä on suunniteltu kokonaisuutena, eri näkökulmat huomioiden. Linnoitussaarten siirryttyä siviilihallintoon 1970-luvulla kiteytyi pyrkimykseksi luoda saarista elävä kulttuurikohde, osa Helsinkiä. Nykyisin Suomenlinna taipuu moneen käyttöön ja monimuotoisuus on osoittautunut toimivaksi strategiaksi. Suomenlinnassa toimiva Merisotakoulu liittyy saarten sotilashistoriaan, asukkaat nauttivat merellisestä kotiseudustaan, lukuisat kävijät tutustuvat maailmanperintökohteen kerrokselliseen historiaan ja saaren yrittäjät tuovat taloudellista toimeliaisuutta. Käytön suuntaviivat kirjattiin vuoden 1974 käyttösuunnitelmaan. Merilinnoituksen säilyttäminen sai kansainvälistä huomiota, kun Suomenlinna vuonna 1991
liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Maailmanperinnön arvo velvoittaa suunnittelemaan Suomenlinnan tulevaa käyttöä yhä huolellisemmin. Maailmanperintökohteen hoitosuunnitelmassa
(2012) ja sen toimenpideohjelmassa linjataan Suomenlinnan käyttöä, hoitoa ja ylläpitoa yksityiskohtaisesti. Uudet käyttötarkoitukset suunnitellaan tukemaan monivivahteista
eri toiminnoista muodostuvaa kokonaisuutta.


Ulostelakointi Hakli 2007 web

Ulostelakointi on yksi Suomenlinnan telakan vuoden kohokohdista. Kuva: Olli Hakli, Suomenlinnan hoitokunta.

Rakennuksen uutta käyttötarkoitusta on kartoitettava eri näkökulmista

Rakennusperinnön uuden käytön on oltava yhteiskunnan kannalta tarpeellinen. Sen on syytä sopia yleiskaavassa suunniteltuun kokonaisrakenteeseen. Käyttötarkoitukselle on löydyttävä kysyntää markkinoiden taholta, mitä voidaan selvittää markkinakartoituksilla. Myös toimijaverkostojen kautta saadaan tietoa päätöksentekoon. Suomenlinnan hoitokunnan johtokunta kokoaa yhteen Suomenlinnan kehityksestä kiinnostuneet tahot niin valtio- kuin kuntatasolla, ja mukana vaikuttamassa ovat myös asukkaat. Ehdoton edellytys uuden käytön sijoittamiselle on se, että käyttö on rakennuksen historian, kunnon ja identiteetin kannalta sopiva. On siis pohdittava, mitä käyttöä vanha rakennus kestää. Kun käyttötarkoitus on selvillä, on uuden käytön vaatimat muutokset rakennukseen pidettävä minimissä ja tehtävä kestävällä tavalla.


Uuden käytön periaatteita Suomenlinnassa

Kun rakennusperintöä säilytetään kehittämällä kohteita ja pohtimalla niille toimivaa ja tarpeellista käyttöä, vahvistetaan samalla positiivista kierrettä, joka luo taloudellisia mahdollisuuksia rakennusperinnön säilymiselle myös tulevaisuudessa. Uuden käytön tärkeimpänä lähtökohtana ovat kuitenkin aina rakennusperinnön arvot. Suomenlinnan säilyttäminen toimivana maailmanperintökohteena säteilee taloudellista vaikutusta myös lähiseudulle. Suomenlinnan paikallistaloudelliset vaikutukset Helsingin alueen elinkeinoelämään ovat varovaisestikin arvioiden moninkertaiset valtion sijoittamiin budjettivaroihin verrattuna. Merkittävä osa säilyttämisen kustannuksista kerätään vuokrina merilinnoituksen käyttäjiltä: asukkailta, linnoituksen yrittäjiltä ja muilta toimijoilta, kokous-, juhla- ja tapahtumavierailta.


Joustavuus on keskeinen suunnitteluperuste, kun tehdään muutoksia uutta käyttöä varten. Muutoksia on tehtävä niin vähän ja harkiten, että ne mahdollistavat myös tulevaisuudessa rakennusten kehittyvän käytön. On pohdittava pitkäjänteisesti sekä ajassa taaksepäin että kauaskantoisesti eteenpäin. Monet Suomenlinnan rakennukset ovat kerroksellisen historiansa aikana osoittautuneet käyttökelpoisiksi moniin tarkoituksiin.


Noakin arkki illalla ennen sadetta

Noakin arkki on ainoita edelleen asuttuja 1700-luvulla rakennettuja kerrostaloja Suomessa. Kuva: Soili Mustapää, Suomenlinnan hoitokunta.

Voidaanko ajan kuluessa muotoutunut käyttötarkoitus säilyttää? Voiko 1700-luvun asuinrakennus säilyä asuntoina 2000-luvulla? Maamme harvoihin 1700-luvun asuinkerrostaloihin kuuluva Noakin arkki peruskorjattiin 2000-luvulla ja on edelleen asuinkäytössä. Suomenlinnan telakka palveli 1700-luvulla Ruotsin saaristolaivaston rakennustukikohtana. Yhä edelleen telakka on päivittäisessä tuotantokäytössä, jossa korjataan ja kunnostetaan niin uudempia kuin vanhempiakin aluksia. Kohokohtana kunnostetut vanhat puulaivat purjehtivat joka kevät edellissyksyä ehompina kohti ulappaa. Telakan suojaksi rakennetun kruunulinna Ehrensvärdin suojassa sijaitseva varikkoalue venäläisajan rakennuksineen on Suomenlinnan restaurointia palvelevassa työpaja- ja verstaskäytössä.


Nooakin arkki Esko Jamsa

Noakin arkin peruskorjauksen yhteydessä vanhat lankkulattiat paikattiin ja poistettujen paikalle tehtiin uudet. Kuva: Esko Jämsä, Suomenlinnan hoitokunta.

Telakan pumppuhuoneen uusi käyttö näyttelytilana

Suomenlinnan telakan vanha pumppuhuone peruskorjattiin nähtävyydeksi. Korjaus näyttelyineen valmistui vuonna 2015. Pumppuhuoneessa tehtiin vain ne minimimuutokset, jotka ovat välttämättömiä tilan saavutettavuuden kannalta. Turvallinen liikkuminen varmistettiin ja parannettiin valaistusta, jolloin pumppuhuoneen toimintaperiaate on kävijöiden ymmärrettävissä. lisäksi rakennettiin näyttely, joka kertoo pumppuhuoneen toiminnasta. Tavoitteena käytön valinnalle oli säilyttää osa Suomenlinnan telakan arvokasta ruotsalaisajalla rakennettua teknistä historiaa mahdollisimman muuttumattomana.


Pumppuhuone Arttu Kokkonen SLHK web

Pumppuhuoneen uusi kaytto nähtävyytenä välittää tietoa Suomenlinnan vanhimmista vaiheista ja telakan toiminnasta. Kuva: Arttu Kokkonen, Suomenlinnan hoitokunta.

Telakan suojaksi rakennetun Tenalji von Fersenin pohjakerroksessa sijaitsevaa pumppuhuonetta on käytetty telakka-altaan veden pois pumppaamiseen telakoinnin aikana. Pumppaus tapahtui hevosvoimin ja vesi poistettiin Susisaaren läpi kulkevaa maanalaista kanavaa pitkin. Pumppuhuoneen uusi käyttö nähtävyytenä välittää tietoa Suomenlinnan vanhimmista vaiheista ja liittää telakan nykyisen käytön perinnelaivojen korjaustelakkana osaksi historiallista jatkumoa. Pumppuhuoneeseen ja sen näyttelyyn tutustutaan opastetuilla kierroksilla, joilla suullinen opastus tukee kohteen ymmärtämistä ja oppaan läsnäolo varmistaa turvallisen liikkumisen. Pumppuhuone nähtävyytenä täydentää Tenalji von Fersenin kokonaisuuden osana linnoitusta ja telakan suojavarustusta. Nykyisin Tenalji von Ferseniä vuokrataan juhla- ja tapahtumakäyttöön.


Lonnan saaren miinapajan uusi elämä

Miinapaja lonnan saarella on toinen tuore esimerkki käyttötarkoituksen muutoksesta Suomenlinnassa. Rakennuksen peruskorjaus uuteen käyttöön valmistui 2014. Siinä toimii nyt ravintola ja kahvila ja rakennukseen on sijoitettu koko Lonnan saarta palvelevat WC-tilat.


Lonnan ravintola H2 web

Lonnan saari siirtyi Puolustusvoimilta Suomenlinnan hoitokunnan hallintaan vuonna 1998. Vanha miinapaja palvelee nyt kahvilana ja ravintolana. Siellä keskeinen osa saaren tarinasta, historiasta ja käyttötarkoituksesta avautuu saaren vierailijoille, kun teknologiaa ja tiloja on säilytetty ennallaan ja alkuperäisellä paikallaan. Kuva: Arttu Kokkonen, Suomenlinnan hoitokunta.

Tiilirakennus on rakennettu venäläisajalla miinapajaksi. Myöhemmin siihen sijoitettiin voima-asema miinanraivausta tekevien laivojen demagnetisointia varten. Peruskorjauksessa uusi käyttö sovitettiin rakennukseen siten, että osa tiloista säilytettiin museoituina. Vanhat dieselkoneet konservoitiin ja niiden ympärillä leijuu vielä voimakas entisestä käytöstä kertova työn haju. lonnan saaren nykykäyttö suunniteltiin huomioiden sen sijainti Suomenlinnan ja mantereen välissä sekä saaren historia. Ratkaisut tehtiin samanaikaisesti saaren kaikkien rakennusten osalta. Nykyisin ihmisten ”demagnetisointisaari” on tarkoitettu virkistäytymiseen, johon saaren historia antaa voimaa. Toiminta-ajatus kilpailutettiin ja saaren käyttäjäpalvelut on ulkoistettu yrittäjälle pitkällä, arvoihin sitouttavalla vuokrasopimuksella. Käytön taloudellisia edellytyksiä parannettiin kehittämällä saavutettavuutta ja markkinointia. Vesibussi pysähtyy kesäaikana säännöllisesti, ja uuteen laituriin voi rantautua omalla veneellä. Lonna on osa merellistä Helsinkiä kivenheiton päässä Kauppatorilta ja Suomenlinnasta.


Suomenlinnan kestävä käyttö ja tulevaisuuden turvaaminen

Rakennusperinnön viisaan käyttötarkoituksen valintaan vaaditaan laajaa ymmärrystä yhteiskunnan toimintamekanismeista sekä kykyä ja halua toimia kestävällä tavalla niin kulttuurisesti kuin taloudellisesti. Suomenlinnan hoitokunta on osoittautunut Suomenlinnan yli 40-vuotisen siviilihallinnon aikana toimivaksi hallintomalliksi. Samaan matalaan organisaatioon on kokonaisvaltaisesti koottu linnoituksen restaurointi ja peruskorjaus, kunnossapito sekä esittely. Näin hallinnollinen ja taloudellinen vastuu tukevat toisiaan. Verkottuminen ja päätöksenteko sujuvat, sillä eri vaikuttajista koottu johtokunta mahdollistaa hallinnollisen vuorovaikutuksen.


Parhaimmillaan viisas uusi käyttötarkoitus mahdollistaa rakennusperinnön säilymisen. Säilyttämisen edellytyksenä on kehittäminen, ei paikalleen pysähtyminen. Suomenlinnassa on tällä
ajattelulla saavutettu hyviä kokemuksia ja onnistuneita konkreettisia tuloksia.



Kirjallisuutta ja lisätietoa 


Suomenlinnan kunnostus ja uusi käyttö, toimittajat Reetta Amper ja Heikki Lahdenmäki, Suomenlinnan hoitokunta, Helsinki 2010.


www.suomenlinna.fi

www.lonna.fi