Anu Laurila, Museovirasto

Talotekniikan kestävä huolto, suunnittelu ja toteutus


Tärkeä suunnittelutehtävä rakennusten korjaustöissä on uuden talotekniikan sovittaminen rakennukseen. Aina ei talotekniikkaa ole kuitenkaan tarpeen uusia kokonaan, vaan huollolla, ylläpidolla ja pienilläkin korjauksilla voidaan järjestelmien toiminta pitää ajan vaatimusten tasalla. Talotekniikalla tarkoitetaan kiinteistöön liittyvien teknisten järjestelmien ja laitteiden muodostamaa kokonaisuutta. Talotekniikka on aina pyritty jo uudisrakennusvaiheessa integroimaan rakennuksen kokonaisuuteen, niin teknisesti kuin esteettisesti. Siksi myös muutokset taloteknisissä ratkaisuissa vaativat aina arkkitehdin näkemystä.


TekniikkareititP1000923 web

Talotekniikka arkkitehtuurin osana, entinen kotitalousopettajaopisto talotekniikan reitit on alun perin saatettu sovittaa näin hyvin rakenteeseen ja arkkitehtuuriin. Joka toinen pilasteri on talotekniikkareitti ja joka toinen kantava rakenne. Kuva: Pekka Lehtinen, Museovirasto.

Talotekniikan huolto ja ylläpito

Talotekniikka vaatii huoltoa siinä missä rakenteetkin. Jos talotekniikassa on ongelmia tai puutteita, ei suoraan kannata ryhtyä uusimaan kaikkea, vaan selvittää, onko huoltotoimet tehty ajallaan tai ovatko ne unohtuneet. Nykyään erityisesti talotekniikkaan liittyvä automatiikka tuudittaa liian helposti siihen uskoon, että kaikki toimii ilman huoltoa. Järjestelmät tarvitsevat kuitenkin jatkuvasti ihmisen valvomaan ja säätämään, jotta niiden toiminta olisi optimaalista.


Painovoimainen ilmanvaihto ei toimi, jollei hormeja ja säleikköjä puhdisteta säännöllisesti ja varmisteta, että korvausilmaa tulee hallitusti ja tarpeeksi huoneisiin. Joskus huonon painovoimaisen ilmanvaihdon syynä voivat olla raitisilmaventtiilit, jotka on tukittu vedon tunteen vuoksi. Tällöin on mietittävä, parantaisiko tilannetta venttiilien vaihtaminen esimerkiksi lämpötilan mukaan säätyväksi malliksi.


Ilmanvaihtokoneet ja -kanavat vaativat monenlaisia huoltotoimenpiteitä suodattimien vaihdosta ja kanavien nuohouksesta aina erilaisiin säätötoimenpiteisiin. Usein koneelliseen ilmanvaihtoon liittyy myös automatiikkaa, joka saattaa olla niin monimutkaista, että sen käyttö ja säätäminen jää puutteelliseksi. Rakennuksissa tarvitaan koko ajan lisää sähköä. Aina ei ole välttämätöntä uusia koko sähköjärjestelmää, vaan joskus voi riittää keskuksen vaihtaminen suuremmaksi tai uusien johtojen vetäminen vanhalta keskukselta sähköpisteitä vaativiin tiloihin. Siinä tapauksessa, että sähköasennukset alkavat olla iäkkäitä, mutta  riittävät edelleen hyvin, kannattaa kuitenkin tarkistaa niiden kunto. Sähköasennukset ja -laitteet sekä niiden virheellinen käyttö on valitettavan usein syynä rakennuspaloon.


Talotekniikka vanhenee nopeammin kuin rakenteet

Erityisesti sähkön, automaation ja ilmanvaihdon tarpeet ovat lisääntyneet huimasti viime vuosina, mikä vaatii johtomattojen ja kanavistoviidakon sovittamista oleviin tiloihin. Kun halutaan parantaa rakennuksen talotekniikkaa, on heti aluksi syytä pysähtyä miettimään todellisia tarpeita. Kuinka paljon ja missä sähköpisteitä ja automatiikkaa oikeasti tarvitaan? Onko täydellinen tulo- ja poistoilmanvaihto ainoa mahdollinen ratkaisu vai voisiko vanhaa painovoimaista sittenkin käyttää tai osittain koneellista vain tehostaa? Riittäisikö viemäriputkien pinnoittaminen niiden uusimisen sijaan? Voidaanko hyväksyä, että vuodenajat tuntuvat myös sisälämpötiloissa jonkin verran? Suunnitteluun alkuvaiheessa liittyvät valinnat ja päätökset määrittelevät pitkälti myös talotekniikan huolto- ja ylläpitotarpeen. Lisäksi hankesuunnitteluvaiheen ratkaisuilla talotekniikassa on merkittäviä vaikutuksia rakennusteknisiinkin kustannuksiin.


Tilankäytön tehostaminen aiheuttaa usein suurimmat muutostarpeet talotekniikassa. Erityisesti ilmanvaihto ja sähkö voivat jäädä alimitoitetuiksi, jos käyttäjien lukumäärää nostetaan. Tällöin on arvioitava, kuinka paljon tilankäyttöä oikeasti kannattaa lisätä ottaen huomioon muutostarpeet talotekniikassa ja niiden taloudelliset sekä arkkitehtoniset ja rakennustekniset vaikutukset.


Talotekniikka vanhenee yleensä nopeammin kuin rakennus rakenteineen. Siksi rakenteita ei ole järkevää muuttaa rajusti niitä lyhytikäisempien laitteiden takia. Samoin ei liene taloudellisesti kannattavaa kohdistaa väheneviä huolto- ja ylläpitoresursseja vain talotekniikkaan ja antaa ympärillä rakennuksen rakenteiden rapistua.


Tunne rakennus

Rakennuksia on ennenkin lämmitetty ja niissä on useimmiten jo entuudestaan sähköt ja valaistus. ilma on vaihtunut, ehkä kesällä huonommin kuin talvella, mutta asiaa on ajateltu. Myös paloturvallisuus on huomioitu. Vanhat ratkaisut tulee tunnistaa muutos- ja korjaussuunnittelun pohjaksi. Kun rakennuksen talotekniset ratkaisut on kartoitettu, voidaan määritellä, mitä on parannettava, jotta saavutetaan hankkeelle asetetut tavoitteet. Aina ei ole tarpeen tavoitella täydellisyyttä, vaan tarpeeksi hyvää.


Taloteknisten järjestelmien valinta sekä asennusten suunnittelu vaativat aina perehtymistä kohteeseen ja kokonaisuuden  hallintaa. Suunnittelijoiden välinen yhteistyö on tärkeää myös työmaa-aikana, koska eteen tulee aina yllätyksiä, jotka voidaan ratkoa vasta paikan päällä.


Talotekniikan olemassa olevat asennusreitit on kartoitettava suunnittelun taustatiedoiksi ja niitä on pyrittävä hyödyntämään korjaus- ja muutostöissä, jotta vältetään lisävaurioiden aiheuttaminen oleville rakenteille.


Talotekniikan sovittaminen olemassa olevaan rakennukseen vaatii oivaltavaa suunnittelua uudisrakentamisen ohjeisiin ja käytäntöihin tukeutumisen sijaan. On etsittävä vaihtoehtoisia ratkaisuja ja arvioitava niiden vaikutuksia kokonaisuuden kannalta. Suunnittelijoiden velvollisuus on myös esittää ja neuvotella viranomaisten kanssa voimassa olevien määräysten soveltamisesta, jos valitut ratkaisut tai esimerkiksi rakennuksen ominaispiirteiden säilyttäminen sellaista jossain asiassa edellyttävät.


IV-laitteet järjestyksessä web

Ullakko konehuoneena, Hämeenlinnan lääninhallitus ilmanvaihtokanavat on sijoitettu ullakolle siten, että niiden tieltä ei ole tarvinnut purkaa vanhoja rakenteita. Näin ollen rakennusta lyhytikäisemmät asennukset on mahdollista purkaa ja vanha tilanne palauttaa rakennusta säästävän korjaamisen periaatteiden mukaisesti. Kuva: Anu Laurila, Museovirasto.

Ilmanvaihto

Ilmanvaihtojärjestelmän muutoksessa ei riitä pelkkä asennusreittien ja konehuonetilojen sovittaminen rakennukseen, vaan on huomioitava rakennuksen toiminta kokonaisuutena. Tämän takia koneellisen ilmanvaihdon tuominen ennen kokonaan tai pääosin painovoimaisesti toimineeseen rakennukseen tuo mukanaan kerrannaisvaikutuksia. Voi olla, että ilmanvaihtokonehuone ei mahdukaan vanhalle ullakolle, vaan ullakko kattorakenteineen olisi rakennettava käytännössä uudestaan. On avattava asennusreittejä ehjiin rakenteisiin. Vanhat tuloilma-aukot ja hallitsemattomat ilmavuodot on tukittava, jotta rakennuksesta saadaan tarpeeksi tiivis. Ennen hyvin toimineet rakenteet muuttuvat painesuhteiden muutoksen takia riskirakenteiksi, jotka halutaan poistaa varmuuden vuoksi. Riski tarkoittaa kuitenkin jonkin ei-toivotun mahdollisuutta. Riskejä ei hallita poistamalla ne, vaan huomioimalla ne suunnittelussa ja ylläpidossa.


Joskus voidaan myös painovoimainen ilmanvaihto todeta edelleen käyttökelpoiseksi, kun sen reitit kunnostetaan ja pidetään kunnossa. Tämä säästää rahaa ja rakennusta. Ne harvat rakennukset, joissa on aina ollut vain painovoimainen ilmanvaihto, ovat ainutlaatuisuutensa ja osoittamansa pitkäaikaisen toimivuuden vuoksi erittäin arvokkaita. Painovoimaisten järjestelmien säilyminen toiminnassa antaa mahdollisuuden vertailla rakennusten korjaus- ja käyttökustannuksia sekä käyttäjäkokemuksia erilaisilla ilmastointijärjestelmillä varustetuissa rakennuksissa. Samalla saadaan tietoa tulevaisuuden hankesuunnitteluvalintojen ja päätösten pohjaksi.


Jos ilmanvaihdon uusimisella koneelliseksi tavoitellaan energiansäästöjä, on asiaa arvioitava myös elinkaaren näkökulmasta. Maksaako koneellinen ilmanvaihto itsensä ja vaatimansa kerrannaisvaikutukset takaisin käyttöikänsä aikana ja tuoko se oikeasti energiansäästöä? Esimerkiksi tilojen jäähdytystarpeen hoitamiseen voidaan joskus käyttää passiivisia, mutta erittäin energiatehokkaita keinoja, kuten markiiseja ikkunoiden edessä tai suojakalvolla varustettuja lisäpuitteita ikkunoissa.


IKU-lisäikkuna HML web

Lisäikkuna, hämeenlinnan lääninhallitus lämpökuormaa ikkunan läpi voidaan vähentää kalvoilla. Jos ikkunalasi on itsessään arvokas, ei siihen kalvoa pidä liimata, vaan kalvoa varten voidaan karmiin asentaa uusi puite. lisäpuitteella voidaan myös parantaa samalla ikkunan tiiviyttä. kuva: Anu Laurila, Museovirasto.

Sähköt

Sähköasennuksista pohditaan usein, tulisiko ne asentaa piiloon vai pintaan. Valinta riippuu tilanteesta. Joskus voidaan hyödyntää vanhoja seiniin upotettuja reittejä. Joskus joudutaan tekemään uusia upotuksia, jotta tilan arkkitehtoninen eheys säilyy, vaikka pintakäsittelyt kärsivätkin. Toisinaan taas pinta-asennus on selkein ja rakennusta säästävin tapa, etenkin jos johtoja on vain vähän. Myös johtomattojen piilottaminen esimerkiksi listoitusten taakse on jossain tilanteissa hyvä ratkaisu. Sähköjen ja automaation tarve tuntuu kasvavan koko ajan, siksi niiden asennukset kannattaa miettiä siten, että muutokset ovat helppoja toteuttaa jatkossa.


Lämmitys

Rakennuksissa on useimmiten jo olemassa jonkinlainen lämmitysjärjestelmä. Alkeellisimmillaan lämmitysjärjestelmänä ovat puu-uunit joka huoneessa, mikä samalla toimii myös painovoimaisen ilmanvaihdon  tehostajana.


Lämmitysjärjestelmän muutoksissa kannattaa miettiä, mitä uusimisella tavoitellaan. Joskus on mahdollista hyödyntää osaa vanhasta järjestelmästä uuden rinnalla. Esimerkiksi vanhat lämpöpatterit voivat olla edelleen käyttökelpoisia lämmönjakajia, vaikka lämmönkehitin vaihdettaisiin. Etenkin jos lämpöpattereiden ulkoasu on sidoksissa tilojen arkkitehtuuriin, on harkittava niiden säilyttämistä. Joissain tapauksissa vanhojen puulämmitteisten uunien muuttaminen massavaraajiksi on myös mahdollista. Tällöin massan lämmitys voi tapahtua joko sähköllä tai kaasulla, eikä tiloihin tule uusia teknisiä laitteita lämmitystä varten.


Kaakeliuuni massavaraajana Turengin asema web
Uuni massavaraajana, Turengin aseman kaakeliuuni vanha lämmitin voidaan muuttaa uudella tavalla toimivaksi. tässä kaakeliuunista on tehty massavaraaja, joka toimii kaasulla. Uusi elementti on kaasupolttimen säätöyksikkö, joka naamioitiin pieneksi kaapiksi. tässä asennus on vielä hieman kesken. Kuva: Anu Laurila, Museovirasto.

Kokonaisuuden hallintaa muutoksissa

Taloteknisten asennusten suunnittelussa tulee välttää rakenteiden rikkomista ja muuttamista, jos tavoitteet voidaan saavuttaa kevyemmilläkin ratkaisuilla. Talotekniikka tuntuu olevan se osa-alue rakennuksissa, johon kohdistuu jatkuvasti eniten muutospaineita. Siksi asennukset on suunniteltava siten, että paikallisetkin muutokset ovat jatkossa vaivattomia tehdä, eivätkä vaadi kajoamista muihin rakenteisiin. Onnistunut lopputulos vaatii sujuvaa ja tiivistä yhteistyötä kaikkien suunnittelijoiden, rakennuttajan ja työmaan kesken. Rakennus on aina kokonaisuus. Jos jotain asiaa muuttaa, tulee muutoksen vaikutukset arvioida suhteessa koko rakennukseen.



Lähteet ja kirjallisuus

Kerrostalot 1880–2000 – Arkkitehtuuri, rakennustekniikka, korjaaminen. Petri Neuvonen (toim.) Rakennustieto Oy 2006.


LVI-Korjauskortti seurantaloille. Jukka Sainio, insinööritoimisto Leo Maaskola Oy. Suomen Kotiseutuliiton julkaisu. www.kotiseutuliitto.fi/sites/default/files/seurantalot/lvikorjauskortti2010.pdf