Sirkka-Liisa Seppälä, Museovirasto

Arkeologinen kulttuuriperintö maankäyttö- ja rakennushankkeessa


Artikkelissa kuvataan Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeen mukaisesti, miten arkeologinen kulttuuriperintö tulee ottaa huomioon maankäyttö- ja rakennushankkeessa.


Kiinteät muinaisjäännökset ja  arkeologinen kulttuuriperintömme

Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolailla (295/63) ilman erillisiä toimenpiteitä. Muinaisjäännökseen kajoaminen ilman muinaismuistolain mukaista lupaa on kiellettyä. Suojelun lähtökohta ja tavoite on, että muinaisjäännös ja sen sisältämä tieto maamme aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta säilyy myös tuleville sukupolville.


Arkeologiseen kulttuuriperintöön kuuluu rauhoitettujen  muinaisjäännösten lisäksi myös muita historiallisesti ja arkeologisesti kiinnostavia kohteita ja kerrostumia sekä kaikki kokoelmiin ja arkistoihin talletettu arkeologinen lähdeaineisto, kuten arkeologiset löydöt ja  tutkimusraportit. Arkeologinen kulttuuriperintö on myös osa jatkuvasti muuttuvaa kulttuuriympäristöämme.


Arkeologista kulttuuriperintöä koskevaa tietoa kerätään erityisesti arkeologisissa kenttätöissä, joita tehdään sekä maalla että veden alla. Arkeologinen kenttätyöprosessi jakautuu kolmeen vaiheeseen: valmisteluun,  varsinaiseen kenttätyöhön ja jälkitöihin.  almistelussa  ootaan aluetta tai kohdetta koskevat aikaisemmat tiedot ja laaditaan kenttätyötä koskeva suunnitelma. Historiallisen ajan kohteissa kenttätöiden  suunnittelussa erilaiset arkistoselvitykset ovat erityisen tärkeitä. Jälkitöissä kenttätöiden tuloksista laaditaan raportti ja tallennetaan sitä koskevat dokumentit asianmukaisella tavalla arkistoon ja kokoelmiin.


Kuva1 web

Museoviraston ja hankkeen tilaajan edustajat maastokatselmuksessa arkeologisilla kaivauksilla Virolahden Uistesuolla joulukuussa 2014. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto.

Museoviraston kulttuuriympäristön tietojärjestelmän tietoja voi selata julkisessa rekisteriportaalissa

Museovirasto pitää yllä kulttuuriympäristön tietojärjestelmää, joka sisältää tietoja rakennuksista, rakennetuista kulttuuriympäristöistä ja arkeologisesta kulttuuriperinnöstä sekä niihin liittyvistä tutkimuksista ja kokoelmista. Portaalin kautta voi selata myös Museoviraston arkistossa säilytettäviä kulttuuriympäristön (arkeologia, rakennettu kulttuuriympäristö, kansatiede) tutkimusraportteja. Tietojärjestelmien julkisia  tietoja voi selata kaikille avoimessa kulttuuriympäristön rekisteriportaalissa(1). Museoviraston   ylläpitämien kulttuuriympäristönrekisterien paikkatietoja voi ladata tutkimus- ja suunnittelukäyttöön Museoviraston avoimesta latauspalvelusta(2).


Arkeologisia kohteita koskevaa tietoa päivitetään jatkuvasti tietojärjestelmään kuuluvaan muinaisjäännösrekisteriin. Rekisteri sisältää (kesällä 2015) tiedot lähes 45 000 arkeologisesta kohteesta, joista noin 30 000 on rauhoituksen piiriin kuuluvia kiinteitä muinaisjäännöksiä.

Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet

Arkeologinen kulttuuriperintö on ainutlaatuista ja korvaamatonta lähdeaineistoa menneisyydestämme. Sen mukaisesti kaiken arkeologisen kenttätyön on noudatettava alan tutkimuseettisiä periaatteita, vastata  työlle asetettuja tutkimuksellisia ja suojelullisia tavoitteita sekä tuottaa kohteesta olennaista ja luotettavaa tietoa.


Kenttätöiden laatu koskee kaikkia arkeologisten kenttätöiden suunnitteluun, toteuttamiseen ja viranomaisvalvontaan osallistuvia tahoja. Museovirasto onkin laatinut yhteistyössä arkeologian alan toimijoiden kanssa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet. laatuohjeet on otettu käyttöön huhtikuussa 2013, ja niitä päivitetään saadun palautteen pohjalta. laatuohjeet löytyvät Museoviraston verkkosivuilta.(3)


Suomen lainsäädännön mukaan arkeologinen kulttuuriperintö on otettava huomioon alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa. laatuohjeet on tarkoitettu erityisesti hankkeiden toteuttajille ja tilaajille, säilyttämis- ja tutkimustarpeita arvioiville viranomaisille ja kenttätöitä tekeville arkeologisille toimijoille. laatuohjeissa määritellään myös toimijoiden ja tahojen keskinäisiä rooleja, tehtäviä ja vastuita.



Kuva 2 web

Suureen rantatiehen liittyvän suosillan arkeologiset kaivaukset Virolahden Uistesuolla joulukuussa 2014. Kuva: Vesa Laulumaa, Museovirasto.

Hankkeen vaikutus arkeologiseen kulttuuriperintöön selvitettävä Museovirastosta

Museovirasto vastaa Suomen arkeologisen kulttuuriperinnön tutkimuksesta, suojelusta ja hoidosta. Museovirasto myöntää muinaismuistolain nojalla luvat muinaisjäännösten tutkimiseen ja hoitoon, neuvottelee muinaisjäännösten suojelusta yleisissä työhankkeissa ja kaavoituksessa sekä antaa Ely-keskuksille lausunnot muinaisjäännöksiä koskevista kajoamislupahakemuksista.


Museovirasto vastaa myös valtion hallinnassa olevien alueiden arkeologisista viranomaistehtävistä. Arkeologinen kulttuuriperintö ja sen vaalimista koskevat tavoitteet ja menettelytavat on otettu huomioon Museoviraston kumppanuussopimuksissa Senaatti-kiinteistöjen, Metsähallituksen ja liikenneviraston kanssa.


Muinaismuistolain nojalla yleistä työhanketta taikka kaavoitusta suunniteltaessa on hyvissä ajoin otettava selko siitä, saattaako hankkeen tai kaavoituksen toimeenpaneminen tulla koskemaan kiinteää muinaisjäännöstä. Jos niin on laita, on siitä viipymättä ilmoitettava Museovirastolle. Mikäli hankkeella arvioidaan olevan vaikutuksia arkeologiseen kulttuuriperintöön, hankkeen toteuttamisesta tulee neuvotella Museoviraston kanssa muinaismuistolain 13 §:n mukaisesti. Silloin, kun muinaisjäännös tuottaa sen merkitykseen verraten kohtuuttoman suurta haittaa ja kyse on muusta kuin yleisestä työhankkeesta tai kaavoituksesta, toimivaltainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi Museovirastoa kuultuaan myöntää muinaismuistolain 11 §:ssä tarkoitetun luvan muinaisjäännökseen kajoamiseen.


Museovirasto arvioi arkeologisen kulttuuriperinnön säilyttämis- ja tutkimustarpeen

Museovirasto tehtävänä on arvioida suunnittelutai rakennushankkeen vaikutus arkeologiseen kulttuuriperintöön ja määritellä sitä koskevat säilyttämis- ja tutkimustarpeet. Arvioinnissa kuvataan myös tarpeiden kannalta keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet.


Säilyttämis- ja tutkimustarpeen arviointi perustuu kohdetta tai aluetta koskevaan aikaisempaan tietoon, kuten tutkimusraportteihin, kirjallisuuteen, rekistereihin ja muuhun lähdeaineistoon. Arviointi voi edellyttää myös paikan päällä käyntiä. Museoviranomainen arvioi selvitysten ajantasaisuuden ja kattavuuden suhteessa suunnitelmiin ja esittää arvioinnin pohjalta mahdolliset täydennystarpeet. Mikäli hankkeen toteuttaminen edellyttää kajoamista kiinteään muinaisjäännökseen, viranomainen arvioi aina kohteen merkittävyyden ja säilyttämistarpeen. Käytännössä tässä yhteydessä joudutaan ratkaisemaan, voidaanko muinaisjäännöksen rauhoitus purkaa hankkeen takia ja millä ehdoilla se on mahdollista tehdä. Mikäli tutkimuksille ei ole muinaismuistolain asettamaa estettä, arvioinnissa määritellään tutkimuksen tavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet.


Hankkeen toteuttaja tilaa ja kustantaa arkeologiset kenttätyöt

Hankkeen toteuttaminen voi edellyttää, että ennen sen aloittamista on tehtävä arkeologista kulttuuriperintöä koskevia kenttätutkimuksia. Muinaismuistolain nojalla yleistä tai suurehkoa yksityistä maankäyttöhanketta suunnitteleva tai toteuttava vastaa arkeologisten kenttätöiden kustannuksista, mikäli sitä olosuhteet huomioon ottaen ei ole katsottava kohtuuttomaksi. Hankkeen toteuttaja tilaa ja kustantaa arkeologiset kenttätyöt. Tilaajan valitsema arkeologinen toimija hakee muinaisjäännökseen kajoavaa kenttätyötä varten tutkimusluvan Museovirastolta. Hankkeen toteuttajan ja työn tilaajan on pyydettävä kenttätöiden päätyttyä lausunto Museovirastolta kenttätöiden riittävyydestä ja mahdollisesti edellytetyistä jatkotoimenpiteistä.


Arkeologista kenttätyötä tilatessaan hankkeen toteuttajan tulee noudattaa Museoviraston lausunnossa esitettyä arviointia tutkimuksen tavoitteista ja toimenpiteistä. Hankkeen toteuttajan on syytä ottaa huomioon arkeologisten kenttätöiden laatuohje ja erityisesti siihen sisältyvä, suunnittelijoille ja hankkeiden toteuttajille tarkoitettu Ohje arkeologisen kenttätyön tilaajalle.


Tilaajan ohjeistuksessa on yleisiä linjauksia tarjousten arvioinnin tueksi. Tarjouksia arvioitaessa ja vertailtaessa tilaajan on syytä kiinnittää huomiota erityisesti arkeologisesta kenttätyöstä vastaavan ammattitaitoon ja työkokemukseen sekä tarjouksessa esitettyyn työsuunnitelmaan. Työn kulkuun ja kustannuksiin vaikuttavat muun muassa hankkeen laajuus, tutkittavan kohteen luonne ja laajuus, kenttätyön edellyttämät siselvitykset ja arkistoaineiston analyysi, tutkimuksessa käytettävä työvoima, välineet ja menetelmät. Kaivaustutkimusten työsuunnitelmaan tulee sisältyä arvio löytöjen ja rakenteiden määrästä sekä mahdollisista muista kustannuksia aiheuttavista tarpeista, kuten löytömateriaalin konservoinnista tai erilaisista analyyseistä, joita tulee tehdä esimerkiksi kohteen luonteen ja ajoituksen selvittämiseksi. Tilaajan on myös syytä tarkistaa, millä tavalla työn tarjoaja on varautunut erilaisiin riskeihin.


Arkeologisten kenttätöiden luonteeseen kuuluu, että niiden kulkua tai tuloksia ei voida tietää etukäteen. yllätyksellisiä tilanteita tulee vastaan erityisesti silloin, kun tutkittavasta kohteesta tai alueesta tiedetään ennestään vähän. Alueella voi esimerkiksi olla odotettua enemmän arkeologista kulttuuriperintöä tai tutkittava kohde voi olla toisenlainen kuin ennakolta on oletettu. Kaivausten yhteydessä voi myös paljastua arvioitua paksumpia kulttuurikerroksia, paremmin säilyneitä rakenteita tai runsaammin löytöjä. Joissakin tapauksissa kohde voi olla myös paljon pienempi kuin esitetietojen perusteella on arvioitu tai se todetaan jo kenttätyön alkuvaiheessa kokonaan tuhoutuneeksi.


Hankkeesta vastaavan on otettava huomioon, että projektin aikana tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa myös arkeologisen kenttätyön kulkuun. Tilaajan, viranomaisen ja muiden asiantuntijoiden kannattaakin arvioida yllättävien tilanteiden ja muutosten mahdollisia riskejä ja varautumiskeinoja yhdessä jo suunnitteluvaiheessa.


.Kuva 3 web
Hankkeen osapuolet työmaan aloituskokouksessa Hämeen linnan vallihaudalla keväällä 2015. Kuva: Päivi Hakanpää, Museovirasto.
 

Arkeologinen toimija vastaa kenttätyön suorittamisesta ja raportoinnista

Arkeologisia kenttätöitä tekevät Suomessa Museovirasto, museot ja yksityiset yritykset, itsenäiset tutkijat, tieteelliset tutkimusryhmät, yliopistot ja Metsähallitus. Maankäyttö- ja rakentamishankkeiden edellyttämiä selvityksiä laativat tilaajan toimeksiantoina erityisesti alan yksityiset konsultit ja Museoviraston arkeologiset kenttäpalvelutyksikön ulkopuolisella rahoituksella tutkimuksia tekevä arkeologitiimi.


Kenttätyön suorittaja vastaa työn suunnittelusta, toteuttamisesta ja raportoinnista. Mikäli kyseessä on kiinteään muinaisjäännöksen kajoava kenttätyö, kenttätyön suorittaja hakee tutkimuslupaa Museovirastolta. Tutkimuslupaa on haettava hyvissä ajoin ennen suunniteltua kenttätyöajankohtaa. lupamenettelyn tarkoituksena on varmistaa, että luvan hakijalla ja kenttätyön vastuullisella suorittajalla on kohteen tutkimuksen edellyttämä arkeologinen osaaminen ja työkokemus, huolellisesti laadittu tutkimussuunnitelma ja riittävät voimavarat työn toteuttamiseen. Tutkimuslupapäätöksessä käsitellään hakijaa ja kenttätyön suorittajaa koskevia velvollisuuksia ja vastuita, mahdollisten muutosten edellyttämiä menettelytapoja sekä tutkimuksen raportointia, löytöjen käsittelyä ja konservointia koskevia ehtoja ja ohjeita. Tutkimuslupapäätös on hallintopäätös, josta voidaan valittaa.



Viitteet


(1) Museoviraston ylläpitämä kulttuuriympäristön rekisteriportaali.
(2) Kulttuuriympäristön tietojärjestelmä/Museoviraston paikkatietojen lataaminen.
(3) Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet.


Lähteet ja kirjallisuus

Kulttuuriympäristön tietojärjestelmä/Museoviraston paikkatietojen lataaminen: vanha.nba.fi/fi/tietopalvelut/tietojarjestelmat/kympariston_tietojarjestelma/aineistojen_lataaminen


Muinaismuistolaki 295/1963 www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1963/19630295

Museoviraston ylläpitämä kulttuuriympäristön rekisteriportaali: http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx


Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeet Museoviraston verkkosivuilla: vanha.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/arkeologinen_perinto/laatuohjeet